Pirttimäen Antti Korhonen (s. 1871) vuolee vasaran vartta Pitkälänmäen kylässä. Jyväskylän yliopisto, Avoimen tiedon keskus, Ahti Rytkösen kokoelma.
Ylä-Savon kotiseutumuseossa kansainvälisenä museopäivänä 18.5. klo 17.00-18.30 on mahdollista kurkistaa yläsavolaiseen kansanelämään ja osallistua erityisesti 1920–30-luvun ihmisten, pihapiirien ja kylämaisemien tunnistamiseen. Tilaisuudessa YTT, FT Jaana Luttinen kertoo professori Ahti Rytkösen (1899–1989) kansatieteellisistä keruumatkoista Ylä-Savoon ja esittelee näiden matkojen aikana yläsavolaisesta elämänmenosta tallennettuja valokuvia.
Professori Ahti Rytkönen oli kielitieteilijä ja valokuvaaja. Hän toimi Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen lehtorina 1938–65. Ylä-Savo tuli Ahti Rytköselle tutuksi muun muassa Sanakirjasäätiön ja Savolaisen osakunnan sanastajana ja Nykysuomen sanakirjan aputoimittajana. Työuransa hän aloitti Tuovilanlahden kansakoulun opettajana Maaningalla.
Jyväskylän yliopiston kokoelmiin kuuluu Ahti Rytkösen noin 15 000 valokuvan kansatieteellinen kokoelma, jossa on reilusti yli tuhat kuvaa Ylä-Savosta. Pääasiassa kuvat on otettu 1920–30-luvuilla, mutta mukana on jonkin verran myös myöhempää aineistoa 1950–70-luvuilta. Ahti Rytkösen valokuvakokoelmassa on yksistään Iisalmesta yli kaksisataa valokuvaa, Vieremältä runsaat sata sekä Kiuruvedeltä ja Sonkajärveltä kymmeniä. Nykyisen Lapinlahden alueelle kuvista sijoittuu yli viisisataa ja Pielaveden-Keiteleen seudulle lähes neljäsataa. Osa valokuvista on julkaistu Ahti Rytkösen Pohjois-Savoon keskittyvissä kansatieteellisissä klassikoissa: Savupirttien kansaa (1931), Tuohitorven mailta (1933) sekä Tuulastulilta ja karhumailta (1935).
Ahti Rytkösen ottamiin valokuviin liittyvät kokoelmatiedot ovat joiltakin osin puutteellisia ja epätäsmällisiä, nimistön osalta paikoitellen virheellisiäkin. Illan aikana on mahdollista osallistua kuvien tunnistamiseen. Tietojen täsmentäminen ja valokuviin liittyvien taustatietojen kerääminen lisäävät entisestään kokoelman arvoa ja käytettävyyttä.
Valokuvailtamassa on myös kahvitarjoilu.
Ahti Rytkösen valokuvat tulevat osittain palautumaan takaisin alkujuurilleen, kun Ylä-Savon kotiseutumuseon uusi perusnäyttely avautuu parin vuoden päästä 2024. Olvi-säätiön rahoittamassa ja Jyväskylän yliopiston toteuttamassa tutkimus- ja näyttelyhankkeessa selvitetään Ylä-Savon asutusta ja elämisen ehtoja 1500–1900-luvuilla. Suomen historiassa Pohjois-Savon pohjoisin osa näyttäytyy myöhään asutettuna rajaseutuna, erilaisten kulttuurien kohtaamispaikkana ja elämisen niukkuutta tarjonneena alueena. Haasteista huolimatta Ylä-Savoon muodostui elinvoimainen ja omaleimainen juureva savolainen yhteisö, jota myös Ahti Rytkösen valokuvat meille elävästi esittelevät.
Valokuvien aihepiirit liittyvät ennen kaikkea perinteisiin maataloustöihin ja -esineistöön, kuten kaskeamiseen, peltoviljelyyn ja karjankasvatukseen. Ahti Rytkönen on ikuistanut myös perinteistä kalastusta ja metsästystä. Valokuvissaan hän esittelee monipuolisesti naisten ja miesten kädentaitoja pellavan käsittelystä ja kutomisesta vaikkapa vaskikellojen, sirppien ja reenjalasten tekemiseen. Ahti Rytkönen on kuvannut runsaasti myös yläsavolaista maatalousmaisemaa, pihapiirejä, perheenjäsenten arkisia askareita ja savutupien eläjiä vauvasta vaariin.
Professori Jari Ojalan johtama kolmivuotinen hanke toteutetaan Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen ja Avoimen tiedon keskuksen sekä Ylä-Savon Kotiseutuyhdistyksen yhteistyönä 2020–23. Näyttelyosiota johtavat professori Janne Vilkuna ja yliopiston museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen. Hankkeessa on historiantutkijoiden ja museoammattilaisten lisäksi mukana yläsavolaisia historianharrastajia ja kotiseutuaktiiveja, joilla on vankkaa paikallistietämystä.
